Kuljetus- ja logistiikka-alalla saman katon alle mahtuu monenlaista ammattilaista. Kuljetusketjun jokainen lenkki on tärkeässä asemassa, sillä se varmistaa, että kauppojen hyllyt eivät ammota tyhjillään ja tavara pysyy liikkeessä.

Keskipäivällä perjantaina Kaukokiidon logistiikkaterminaalissa Vantaalla on luonnottoman hiljaista. Kahden täysimittaisen jalkapallokentän kokoinen, korkea halli on yhtä tavaraerämaata: lähes neljänneskilometrin pituisen keskikäytävän molemmin puolin nököttää erikorkuisia pakettipinoja tavaralavoilla.

Katosta roikkuu hulvaton määrä sinisiä kylttejä, joissa on lueteltu koko Suomi postinumeroineen. Hallin kautta virtaa päivittäin tonneittain tavaraa ja jokaisen tavaran pitäisi päätyä prikulleen oikeaan osoitteeseen. Monivaiheisen homman toimivuudesta pitää huolta liuta logistiikka-alan ammattilaisia.

Työnjohtaja ehtii kaikkeen

Hallin katon rajassa on toimistoblokki, joka muistuttaa hieman linnunpönttörivistöä. Sieltä on hyvä tarkkailla hallin tapahtumia, ja toimisto onkin työnjohtajien tukikohta.

– Seitsemän tuntia takana, viisi vielä jäljellä, työnjohtaja Toni Sarkkinen laskeskelee päivän työtunteja.

Työnjohdon harjoittelijana 24-vuotias Sarkkinen on ollut parisen vuotta. Terminaalissa työnjohtajan on ennätettävä monenlaista: on valvottava muiden työn sujumista ja työturvallisuusasioita, autettava kuljettajia purkamaan ja lastaamaan rekkoja, selviteltävä epämääräisiä lähetyksiä.

Työnjohtaja myös perehdyttää uudet terminaalityöntekijät tehtäviinsä. Logistiikka-alalle tulee nopeasti uutta väkeä ja kuluneella viikolla Sarkkinen kertoo opastaneensa jo kolme työntekijää töiden alkuun.

Varmaa työpaikkaa etsivien kannattaa laittaa korvan taakse, että kuljetus- ja logistiikka-alalla on jo nyt työvoimapulaa. Eikä kotimaan logistiikan työpaikkoja voi siirtää Kiinaan.

– Työnjohtaja tarvitsee ymmärtäväisyyttä ja pitkiä hermoja. Täytyy olla pitkäjänteisyyttä ja logiikkaa, koska asioita täytyy suunnitella vähän eteenpäin eikä elää vain nykyhetkessä, Sarkkinen luettelee.

Terminaalityöntekijä pysyy liikkeessä

Enää hallissa ei ole kuollutta, vaan kaukaa kantautuu tasainen hurina. Lavojen takaa ilmestyy trukkeja ja muita nostolaitteita, jotka puikkelehtivat käytävillä ja sujahtavat nopeasti tavaravuorten taakse.

Antti Hämäläinen istuu liikkuvan työhuoneensa ohjauspyörän taakse. Trukki pyörähtelee ketterästi tottuneen terminaalityöntekijän käsissä.  Hämäläisen tehtävä on purkaa lähetyskärryjä ja joskus myös lastata niitä.

Trukin vieressä on pinossa 50-tuumaisia taulutelkkareita. Lasku olisi aikamoinen, jos pinon tyrkkäisi kumoon.

– Huolellinen täytyy olla. Kun lastaa kärryjä, kuorma on omalla vastuulla, Hämäläinen kertoo.

Terminaalityö on fyysistä hommaa, mutta Hämäläisen mukaan siinä on etunsa: töitä ei tarvitse ottaa kotiin.

– Olen kokeillut asiakaspalveluakin, mutta toimistossa istuminen ei sovi mulle, vaan mun on oltava koko ajan liikkeessä, Hämäläinen selittää hymyillen.

Ajojärjestelijä pitää ketjun kasassa

Logistiikkaketjun sujuvuudesta pitää huolen ajojärjestelijä. Mikko Luostarisen työpiste on toimiston puolella hallin hulinasta erillään. Ajojärjestelijän työ koostuu rahtikirjojen käsittelystä sekä kuljetusten reittien ja aikataulujen suunnittelusta.

– Työ on kiireistä ja vaatii nopeaa päätöksentekokykyä. Jokainen tekee logistiikkaa myös normaalielämässä, vaikkei sitä tule heti ajatelleeksi, Luostarinen huomauttaa.

Tuotantotaloutta opiskellut 27-vuotias Luostarinen on ollut ajojärjestelijänä kolme vuotta. Sitä ennen hänelle on kertynyt kokemusta varastotyöstä ja taksin kuljettamisesta. Tulevaisuudessa Luostarinen haluaisi suunnitella ja kehittää logistiikka- ja kuljetusjärjestelmiä.

– Jos jotain johtaa, täytyy olla hyvä käsitys siitä, mitä johdetaan tai suunnitellaan, Luostarinen sanoo.

Pilkuttaja huolehtii rahdista ja asiakkaista

Muutaman sermin takana istuu nuori nainen puhelimen ääressä. Kuljetus- ja logistiikka-ala on perinteisesti ollut miesvaltaista, mutta toki alalta löytyy naisiakin, niin toimiston- kuin terminaalityön puolelta.

Terminaalin ulkomaanosastolla työskentelevän Sini Pentikäisen mielestä miesvaltaisella alalla työskentely on rennompaa.

Pentikäinen pilkuttaa, eli tarkistaa rahtikirjoja ja hoitaa asiakaspalvelua. Haastavinta on tehdä tarkkaa työtä kiireessä, kun monta asiaa on kesken. Työssä kiire ja rauhallinen tahti vuorottelevat sen mukaan, kun tuontiyksiköitä saapuu.

Yrityskauppojen seurauksena Kaukokiidolle päätynyt 26-vuotias Pentikäinen viihtyy työssään ja kehuu paikan yhteishenkeä. Sitä samaa sanovat muutkin terminaalin työntekijät. Kiireisyydestä huolimatta työt terminaalissa taittuvat letkeästi ja Kiinasta lähtenyt taulutelevisiokin löytää tiensä torniolaisen perheen olohuoneeseen.